28.12 - 29.12.2015  THE ARTIC ROAD

Matkaa kertyi melkein tonni.  Keskikulutus oli 6,8 litraa koska ensimmäisenä päivänä en sammuttanut pyörää ollenkaan. Oli käynnissä 8.50 - 19.30 välisen ajan, eli reilut 10,5 tuntia.

Tarkoitus olisi ajaa talvella Jäämerentie läpi. Yöpymiset teltassa kenties Kiilopäällä tai Nellimissä. Sieltä sitten Inari - Pokka ja kenties yksi yö Levillä.

Jäämerentie on Rovaniemen ja Petsamonvuonon länsirannalla sijainneen Liinahamarin sataman yhdistänyt, vuonna 1931 kokonaisuudessaan valmistunut maantie. Jäämerentie oli valmistuessaan 531 kilometriä pitkä ja viisi metriä leveä. Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä. Jäämerentiestä tuli osa valtatietä 4, joka nykyäänkin noudattelee pääosin vanhaa Jäämerentien linjausta Rovaniemeltä Ivaloon saakka. Alkuperäisen tien pohjoisin osa jäi vuonna 1944 kuitenkin luovutetulle alueelle

Pyörän talvi ajettavuutta on tullut testattua jo vuodesta 2012. Teltta ja makupussit vielä arveluttavat. Marmot sawtooth long ja Savotta Military. Toki noitakin on tullut testattua vaan ei kovilla pakkasilla. 24.2.2014 kävin kesämökillä telttailemassa ja mukana vain toi Savotan pussi. Kylkeä kääntäessä aina heräsi koska pussi liian iso ja sinne jää kylmiä kohtia. 21.12.2015 kokeilin pusseja erikseen - 3 pakkasella tuossa pihalla. Testin tuloksia nukutun yön jälkeen. Marmot sawtooth long untuva makuupussi, sopivan kokoinen mikäli alusta ei ole kunnossa alhaalta tuntuu kylmältä. Nukkuu - 10 asti kunhan alusta on kunnossa. Kevyt ja mahtuu pieneen tilaan. Savotta Military makuupussi huomattavasti kookkaampi kuin Marmotin, tarkoitettu isolle miehelle. Pienen kääntäessä kylkeä yöllä, jotkut paikat jääneet kylmäksi ja kyllähän se tuntuu. Ei ole motoristin varuste kun on niin iso. Sisälle Marmot ja ulkopuolelle Savotta ihan liian lämmin -3 pakkasella. Täytyy testiä jatkaa kun tulee -20 tai testaan kenttä olosuhteissa. Alustana Muonion palkisen porontalja muokkaamaton. Täydet 10 pistettä. Teltan ilmanvaihto perseestä katto yön jäljiltä ihan kuurassa.

25.12.2015 säätiedotus näyttää pahalta. Tiet sulaa viimeisistä polanteista. Toivottavasti tulee edes räntää lauantaina jotta ei tarvitse asvaltilla ajaa.

YR NO sivuilta näyttää normaali tämän ajan pakkasta Nellimöö ja lumisade ei ainakaan haittaa ajamista.

27.12.2015 testiajossa Ylitornio - Tornio -16 pakkasessa. Huomasin että keskiseisonta tuen pultti oli poikki. Housut ja sukat ei lämpiä, sekä virran syöttöliitin välillä kontakti katoaa. Kuten myös moottorin öljy silmässä ei näy öljyä.

Pultti oli varmaan juuri mennyt poikki koska vastakappale oli vielä paikoillaan. Ei kun tilapäistä pulttia tekemään. Pultin tyvi on kartio. Migillä hieman tyveen tavaraa ja hionta hommia.
Pultin vedin 40 Nm tiukkuuteen omasta arviosta (vara osa NO 07 1 19 906 134 ) ja aika lähelle osuikin koska pyörän korjaus DVD sanotaan 40 Nm.

Seuraavaksi katsoin missä vika ettei housut ja sukat lämpiä. Sulake oli palanut. Uusi sulake ja muutama varalle mukaan. Samalla virran syöttöliitin katsoin oli väljyyttä liikaa. Naaras kappaleita hieman puristin kokoon ja tarkistin oliko hapettumia. Ei ollut hapettumia tiesuolasta johtuvia, lopuksi hieman kontakti ainetta liittimiin. (WD-40 monitoimiöljy)

Tarkistin silmästä moottori öljyt olihan pyörällä ajettu 8700 öljynvaihdon jälkeen. Lasissa ei näkynyt öljyä joten kaadoin puoli litraa ja sinne ylälaitaan se asettui. Eli silmän alareunasta ylälaitaan on tilavuus puoli litraa.

28.12.2015 Tornio - Keminmaa - Rovaniemi - Sodankylä - Ivalo 450 km.

8.45 lähdin kohti  Viitasen Huoltamo Savotan Sanni

Torniosta Keminmaahan tie huonossa kunnossa pyörämiehelle. Ajourat asvaltilla, polannetta keskellä ja asvaltin ja polanteen rajat aika jyrkkiä. Piti ajaa oikein kieli keskellä suuta. Huoltamolla olin hieman myöhässä sovitusta ajasta. Noin 7 minuuttia., odottelin jospa muita olisi matkaan lähdössä. Ei ollut joten 9.15 suunta kohti Lautiosaarea ja sieltä Kemijoen itäpuolta kohti Rovaniemeä. Jo Keminmaassa tuli silmä lasien kanssa ongelmia, alkoi huurtua. Lasit jouduin jo Yli-Paakkolassa ottamaan pois kokonaan.  Sisä kasvo osa vuotaa ja sen takia lasit huurtuu. Tässä jo mietin jäikö reissu kokonaan tekemättä.

Yli-Pakkolassa tien muuttui jo polanne pinnaksi joka ravisteli tuttuun tapaan ohjausta.

Rovaniemellä ajoin ensimmäisenä Koneliike Korteniemen pihaan. Paikka näköjään muuttanut toisiin tiloihin. Seuraavaksi kohti Tarvikekeskusta ja sieltä ei löydy Modular kypärän osia. Sieltä kuulin mihin Korteniemi oli muuttanut. Seuraavaksi napapiirille kahville ja miettimään mitä tekisi. Kahvit ja tortut syötyä etelää kohti. Korteniemen liikkeestä löytyi kun löytyikin sisäkasvo osa. Nyt mietin että jatketaan sittenkin pohjoista kohti.

Vikajärvellä Kemijärvelle kääntyvän risteyksen jälkeen tie muuttui huomattavasti enemmän polanteiseksi. Tässä jo pystyi ajamaan rajoitusten mukaan. Tiaisen kohdalla ensimmäinen tiukan puoleinen jarrutus. Kurvissa juoksi vastaan poroja, eikä vastaan tullut autoilija edes ajovaloja räpyttänyt. Onneksi vielä oli valoisaa joten näin riittävän kaukaa mitä edessä tapahtuu. Pakkanen kiristyi koko ajan. Rovaniemellä -18 ja Sodankylässä jo -25. Hieman ennen Sodankylää aloin ihmetellä kun hengitys käy raskaammaksi.  Eteenkin ulos hengitys. Kypärän hengitys aukot olivat muurautuneet umpeen. Torvisissa piti aukaista hengitys reikiä, eikä ne pysyneet auki 20 km. Noin kymmenen kilometriä ennen Sodankylää autoilija oli ajanut poron kanssa yhteen. Poroa ei näkynyt lähimailla autossa oli toinen silmä saanut aimo mällin. Ilmeisesti oli ilmoittanut siitä paikalliselle paliskunnan poro isännälle tai poliisille. Kun siinä tien laidassa parkissa oli. Sodankylässä oli pakko pysähtyä, siinä samalla niitä sulatellessa kypärää ja tankkasin hieman meno vettä.

Tien kunto muuttui entistä paremmaksi Sodankylän jälkeen. Pakkanen edelleen nousi. Kevitsan kaivoksen kohdilla oltiin pyörän mittarin mukaan jo -28 lukemissa. Mäntypään kohdilla seuraava pysähdys ja Lokkaan oleva soratie näytti olevan auki. Eli talvikunnossa pito toimii.

Vuotso ja Tankavaara välillä sitten tapahtui se mitä olin jo osannut hieman pelätä. Pakkanen puraisi leuasta. Huomattavasti isompi patti siitä syntyi kun paarman tai polttiasen puremasta. Syynä hengitys ilman kosteus muuttuu vedeksi ja se siten valui leualle. Olisi pitänyt vaihtaa Vuotson kyläkaupalla uusi kuiva sisäkasvo osan paperi pala. Mutta kun oli täynnä poromiehiä eikä oikein haluttanut taasen kuunnella samoja kysymyksiä. Eikö se ole kylmä ajella?

Saariselän nesteelle oli pakko kurvata, kuivata sisäkasvo osa ja syödä hieman siinä samalla. Olihan täälläkin muillakin talven tuomia ongelmia. Ulkomaalaisia vuokra autolla eivät saaneet polttoaine tankin korkkia auki. Tässä tein päätöksen etten jatka Nellimöön vaan ajan Ivaloon ja otan hotellista yöpaikan. Olisi ollut työmaata sulatella kypärää kenttä olosuhteissa kun sen kirveenkin lähtö hässäkässä unohdin matkasta. Soitin Ivalo hotelliin ja kyselin löytyykö huonetta, löytyihän sieltä. Muussa tapauksessa olisin jäänyt Riekonlinnaan yöksi. Toki sekin saattoi olla sesonkiin takia täyden puoleinen. Ei kun kohti Ivaloa. Magneettimäki näytti olevan talvi kunnossapidon ulkopuolella joten se jäi nyt kokematta. Tulihan tuo 6.6.2015 ajettua jo läpi. Laskeuduttua alemmaksi myös pakkanen hieman hellitti. Ivalossa oli -17 pakkasta.

Ivalossa kävin kaupassa ja siinä kaupan pihalla halusivat ottaa pyörästä valokuvia. Hänellä oli samanlainen pyörä ja kyseli että onko krossi taustaa kun talvella ajelen. Sanoin että enduro typpisiä pyöriä vain ollut. Olin kuulema ajanut heidät ohi Sodankylän ja Ivalon välillä. Siinä juteltiin kymmenisen minuuttia ja toivotin turvallisia ajokilometrejä vuodelle 2016.

Hotellilla olin 19.30 maissa. Huoneen saatua ja sinne asetuttua ei kun saunaan. Saunassa oli kaksi Ranskalais poikaa jotka eivät tienneet miksi saunassa on vesi astia. Opastin heitä kun englantia osasivat. Heitin malliksi hieman vettä kiukaalle. Tarjosin löyly kauhaa heille ja heittivät heille liika joten ovet paukkui sen jälkeen. Varmaan meni oppi perille, rauhallisesti nauttien heitetään vettä kiukaalle. Heitä ei suomalainen sauna kulttuuri niinkään kiinnostanut, enemmän kiinnosti uima allas ja pore altaat.

29.12.2015 Ivalo - Virtaniemi - Ivalo - Inari - Pokka - Levi - Kolari - Ylitornio 530 km

Herätys oli 7,20 ja aamupalalle heti 7.30, kaksi Kiinalaista ja kaksi Ranskalaista oli jo tullut aamupalalle. Normaali hotellin aamupala oli, puuroa, kanamunia, pekonia, leikelleitä, juustoa jne... Aamupalan jälkeen marssin ulos tilanne katsoon. - 17 ja pyöräkin lähti heti käyntiin. Tuulen suunta oli muuttunut etelän joten tiedossa on että lauhtuu. Päätin kömpiä sänkyyn uudelleen ja odottaa päivän valkenemista ja lauhtumista.

Lähtöä tehdessä ja pyörää pakatessa Ranskalaiset alkoi parveilla pyörän ympärillä. Olivat hetkin lähdössä jonnekin linja -autolla. Yksi heistä osasi englantia, no hän lopulta ostautui Englantilaiseksi joka asui Ranskassa. Hän kyseli kaikenlaista eikä ensimmäisenä. It´s gold ringing motorbike in winter time. Siinä tovi keskusteltiin pyörään liittyviä juttuja. Ihmetteli mitkä tumput tangoissa on. Sanoin pistä käsi sisälle niin tiedät. Hämmästyi suuresti kun sieltä löytyikin lämmin kahva. Annoin hänelle netti osoitteen mistä pääsee katsomaan talvi seikkailujani. He lähtivät lämpimällä linja autolla koti omia seikkailuja.

10.30 maissa lähdin kohti Nellimiä, päivä valkeni vaan ei lämpötila. Lämpötila humpasi -15 ja - 25 välillä. Hieman Nellimin tietä ajettuani kiinnitin kameran kypärään. Siitä ajoi ohi kaksi poromiestä. Olivat menossa poroerotus hommiin Ahvenjärven suuntaan. Pyörän peilit kuuroutuivat lämpötilan vaihtelussa. Jängällä kylmää ja vaaran päällä lauhempaa. Nellimin tie oli oikein nautinnollinen ajaa. Kunnolla polannetta eikä irtolunta ollenkaan ja kaiken lisäksi tasaista ei auran terän ryysäys jälkiä saati simmakin terän uria. Nellimin kylällä näkyi vain yksi auto ja sekin tuli vastaan. Vähän ennen. Virtaniemen entistä rajavartio asemaa kurvissa näkyi kolttasaamelaisten poroja. Suurin osa niistä heti sukelsi tieltä pois. Kaksi niistä kokeili baijerilaisen venttiilin nousua, hopealle ne jäi ja taisivat viha päissä sitten laukkoa ulos radaltakin.

Hieman ennen raja-asemaa tuli linja auto vastaan, no tännehän Ranskalaiset olivat tulleet. Entisellä rajavartio asemalla kuulostelin kuuluiko mitään, ei yhtikäs mitään. hiljaista oli. Täällä pakkanen oli -21 luokkaa. Tästä suuntasin Paatsjoen sillalle. Täällähän oli silta tukkonaan Ranskalaisia, annoin kaasukädellä äänimerkin, putkessa taisi pikkaisen paukkua. heti tuli sillalle selvä ajoreikä. Ajelin hiljalleen siitä ohi nopeimmat heistä ennättivät ottaa kuvankin. Paatsjoki oli sillan kohdalta sulana vielä. Johtuen kovan puoleisesta virrasta. Eihän koski vesi jäädy. Sitä suurin osa palolaitoksistakin käyttää.

Seuraava kohde oli Erähotelli Nellim, siellä porstuassa olikin vastassa kaksi lapin tyttöä, juhlapuvuissaan, toivotin Enontekiön saameksi heille hyvää päivää. Hymy kirposi molempien kasvolle. Kyselin että olisiko heillä majoitusta. Nyt ei ole oli ihan täynnä. Sekä on ympäri vuoden auki. Ilmeisesti oli ainoa talvella liikkuneita moottoripyöräilijöitä koska piirakka kahvit sain ilmaiseksi. Ja oli se kokin tietoon jo tullut että eilen Ivalossa nähty moottoripyöräilijä. Hän oli myös moottoripyöräilijä.

Tästä ajelin kylälle tankkaamaan, en pistänyt tankkia täyteen vaan sen verran että pääsee Leville varmasti. Kävin Ivalon paloasemalla kyselemässä kuulumisia siinä samalla sulattamassa sisäkasvo osan ja kypärän. Heiltä kuulin että Nellimiin oli moottoripyöräilijä joulun tietämillä ajellut. Kahvitellessa satoi puuteri lunta hieman. Kahvit hörästyä kypärä olikin jo kuiva joten matkaan.

Ivalon ja Inarin välinen tie myös hyvä kuntoinen, hieman liikennettä. Posti auto juuri tuli pysäkiltä eteen. En viitsinyt kauan perässä ajaa koska lunta pölisi hieman. Onneksi ei tarvinnut kauvan ohitusta odottaa kun tuli hyvä suora. Katsoin että seuraavaa suoraa olisikin saanut tovi odottaa. Karhunpesäkivi kahvi oli kiinni ja lumi työt tekemättä. Niinpä karhut nukkuu talvella talvi unta joten niitä ei kiinnosta kahvit saati lumi työt.Inarin jatkoin suosiolla ohi. Parikymmentä kilometriä jälkeen päin tuli tien laitaa rajavartiosto kaksi kelkkaa vastaan. Räpyttelin valoja ja tervehdin. Eivät pysähtyneet, ilmeisesti heillä oli työ kiire.

Hieman enne Lemmenjokea edestä tuli henkilö auto perä edellä vastaan. Päätin pitää luovan tauon tässä samalla ja antaa auton ajaa rauhassa. Tästä jatkoin matkaa ja autohan oli Lemmenjoen risteyksessä. Olisiko odottanut jota kuta. Inari Pokka väli oli loisto kunnossa, sai painella tasakaasulla satikkaa. Kittilän puolella oli aukeiden kohdilla pyörä kone puskemassa tien laitoihin valleja. Tuisku lumelle enemmän tilaa ettei tie ole heti tukossa.

Tievan baariin pysähdyin ja Helenahan heti tunnisti kun astelin sisään. Kyselin Apostoliajo I tiputtamaa Gopro laukkua olisiko kukaan tuonut. Ei oltu tuotu Helena epäili että lentänyt niin kauas tieltä. Oma arvio on että turisti otti matka muiston.Siihen sitten päräyttikin puolen kymmentä kelkka miestä tankille. Olivat Leviltä ajaneet ja tauon jälkeen taksin aikoivat lähteä. 74 km tulee kelkalla matkaa. Ja hieman alle 70 tietä myöden.

Pokasta lähdetty jatkoin samalla matka vauhdilla, Hieman jälkeen Kiistalan risteyksen jälkeen suoralla tiellä etunen lähti alta. Pystyssä pysyttiin. Syynähän näytti olevan että pehmeä lunta paikoin. Ilmeisesti raskaat auto ei aja tämän kautta eikä tietä juuri ollut lumen aurausta kummemmasti hoidettu. Matka vauhti piti paikoin tiputtaa 50 km/h. Enää ei tullutkaan tunnetta että HUPS. Kiistalan kautta Lintulantietä (9554) olisi varmaan ollut parempi ajaa.

Levillä katselin että jäisinkö yöksi. Paikka näytti olevan aika sesongin täyttämä ja ajohaluja tuntui vielä olevan. Eihän tästä kotia ole enää pitkästikään. Ajoin Nesteelle kahville ja kuivasin sisäkasvo osan. Nesteen pihalla tankilla kävi enemmän kelkkoja kuin autoja. No olihan ilma hyvä - 7 ja lunta riittävästi.

Kittilä Ylläsjärvi välillä olikin aika trafikki. Näytti siltä että Ylläksellä lomailevat kävivät Levillä ja päin vastoin. Ei tarvinnut ajaa pitkä päällä pitkään kun joku tuli vastaan. Ja kaikilla kiire jonnekin. Heti kun tulivat perään ohi piti päästä vaikka kurvissa. Yhtä lukuun ottamatta joka lähti ohi vasta minun näytettyä merkkiä että mene ohi vaan. Ja ohitti vara laskeutumis paikalla. Paketti auto olikin Ylläsjärveläisen polttopuun myyjän. Yllästä lähestyessä yritin katsoa etteikö rinteen ilta valot näy. Eivät näkyneet ilmeisesti siellä oli juuri sen verran pilveä ettei näkyneet mihinkään. No ilmakin oli lauhtunut että usvaa tai huura tulee väkisinkin ilmaan.

Kolarissa ajoin vastaan ottopaikan ohi näkyisikö nyt pakolaisia. Olivat pakkasta (-5) piilossa ilmeisesti sisällä kun ei ulkona näkynyt edes tupakilla yhtään. Kolarissa piti tankata että kotia pääsee. Kolarin jälkeen ajoin hieman etelämmäksi kävin katsomassa onko sukulaisia kotona. Eipä näkynyt joten sinkin kiristys ja Pello olikin jo käsillä.

Pellossa ajoin Shell Joppariin siinä söin pitsan ettei kotona tarvitse alkaa iltapala laitaan. Siihen tulikin Pellon palopäällikkö jonka kanssa poristiin miten joulu onko ollut rauhallista. Sanoi että muuten ihan rauhallista kunhan etelän turistit malttaisivat ottaa kelin huomioon. Pellon ja Ylitornion välillä oli poro kohdannut auton. Siinä se tien laidassa kuolleena oli, jäljistä päätellen itä rajan takaa on ollut tai Norjalainen joka alle ajanut. Tiellä ei näkynyt mitään että oli karjapuskuri tehnyt tehtävänsä.

Ylitorniolla kävin tankkaamassa tankin täyteen. Tankatessa tulikin Ylitornion päivystäjä palo autolla ja kyseli mihin olen menossa. Sanoin että tulossa. Siinä vaihdettiin kuulumisia ja Hajabusa mies tuumasi että taitaa olla hyvä pyörä kun talvellakin pitää ajaa ;) 20.30 olin kotona, ei tuli kymmentuntinen päivä tästäkin. Enpä mie kelloa vilkuilutkaan kun aamusella. Ehti sitä hieman myöhemminkin.