Juhannus 2016

La 25.6.2016 Tornio - Nuorttijoki 380 km.

Lähdin liikkeelle heti töistä päästyäni. Olin jo tullut töihin pyörällä ja oli pakattu rinkan, kalastusvehkeet ym tykö tarpeet.  Ajelin Peuran ST 1 ja siinä piti jo pysähtyä, kun meinasi väsyttää. Kahvi ryypättyäni jaksoin jo ajaa Kemijärven ABC lle jossa söin ja tankkasin tankin täyteen. Tästäpä jatkoin Pelkosen niemelle jossa kävin kaupassa ostamassa kaksi sauna olutta ja merisuolaa. Seuraava pysähdys oli Savukoskella jossa tankkasin tankin täyteen. Ei mennet kuin 5,5 litraa koska seuraava tankkaus vasta Kittilässä. Tästäpä jatkoin yhden paikallisen poromiehen luo. No tietenkin oli porohommissa ja ei ollut kotosalla. Martissa piti pysähtyä kun edessä näkyi tulevan vettä oikein saavista. Olisinko pitänyt tiellä viisi minuuttia taukoa. Sade hellitti ja kun pääsin tästä noin viisi kilometriä sitä taasen tuli saavista. Näin tien laidalla opasteen laavusta ajoin sinne ja siellä keitin kahvit. Laavua en muista mikä oli nimeltään. Kemijoki varressa ja nukkumasuvannon kohdalla. Pahtakosken laavu, lisätty tuonne Laavu Org sivuille. Taisin mie siinä tunnin tirsatkin ottaa kahvien päälle. Sade olikin loppunut. Tästä ajoin Järviseljäntie jossa oli kaksi kurapyörää tulossa Kaiverin suunnasta ja näytti että kartat olivat esillä. Pyörähdin takasi ja kysyin olettako eksyksissä. Eivät olleet vaan ei ollut reitti ihan selvillä Naruskan Tammelle. Toisen navi reititti Savukosken kautta ja toinen Rovalan alapuolelta lyhintä reittiä. Jälkeen päin selvisi minullekin että ajamaton tiehän se minullekin on, tosin tuo pätkä joka menee Värrijoentiehen. Tästäpä matka jatkui Kuttusojalle. Eipä tuota nytkään yli kehdannut lähteä kun oli vettä taas ihan riittävästi. Myös laavulle oli tuotu puitakin. Kuttusojalta lähdettyä ja käännyttyä Pylkäsentielle siinä oli asuntoa autosta rengas puhjennut. Oli näköjään vararengaskin tullut kukaan. Pylkäsentie oli lanattu joten irtokiveä oli. Alta 60 km/h venputti niin vietävästi mutta jo 80 km/h menikö juna konsanaan. Tulppion Diskossa päätin käydä kahvilla ja kysellä onko Nuortilla paljon vaeltajia. Siinä olikin tanssin menossa. Omistajan kanssa vaihdoin kuulumisia ja sanoi ettei siellä varmaan enää ketään ole kun sääskiä tullut. Tästähän ei ole kuin kymmenisen kilometriä Parkki alueelle.

Parkki alueella oli viisi autoa. Ei kun varusteiden vaihtoon. Kypärän sain takalaukkuun ja kegät ja polvisuojat sivulaukkuun, panssarin sain toiseen sivulaukkuun. Ajotakki ja housut oli pakko laittaa Ortiblen laukkuun penkin päälle. (Dry Bag Q Ortlieb (roll down) XL (89 l)

Ja ei kun matkaan. Kello jo lähenteli kuutta iltaa. Päätin saavuttuani Nuorttijoelle että en ylitä vaan menen suoraan Hirvashaudan autiotuvalle. Tässä tuli ensimmäinen vastaan oli kalamiehiä ja haisi niin Offille (sääskimyrkky) kun olla saattoi. Meinasin tehdä ruuat ulkona vaan olipa vaan itikkaa ja tietenkin sääskimyrkyt oli jäänyt matkasta. (Tosin eihän lapissa enää olekaan sääskiä ollut moniin vuosiin.) Tein sisällä ruuat ja matka jatkui. Seuraava tauko oli Kummalehdon ojan paikkeilla. Olisiko reilu tunti marssittu. Tästä jatkettua tuntui hieman että joku seuraa. Olisiko oksia paukkunut takana noin 5 minuutin ajan. Kenties poro siellä tallusteli. Maisemat ei kun komistuu  Ensimmäinen oli noin 500 metriä ennen kuin polku meni ihan rantaan. Alimmainen Hirvashauta kohdilla. Toinen näkö alapaikka oli Voitinkönkäänalusta. Tässä kohtaa myös kuulin muuttohaukan ääntelevän. Olihan siinä jyrkkää kalliota josko olisi pesä siellä jossain.  Niin ja olinhan jo muutama vuosi sitten törmännyt ihan sattumalta muuttohaukan pesällekin. Seuraava näköala paikka oli Pikkusaukon vaara näköalapaikka. Näitten väli ei olekaan kuin alta puoli kilometriä. Seuraavaksi oltiinkin jo Saukkosuvannon vaaran laavulla, josta soratielle menee mönkijä urakin. Olisikohan matkaa noin 3 kilometriä. Tässä paikka oli vaeltajien tyhjien säilyketölkkien laiton kaatopaikka. Saihon autio tuvalla oltiin hieman yli puolen yön. Noin 300 metriä ennen autiotupaa tuli kalastaja vastaan. Oli Savukoskelta tullut kalaan ja kalaahan oli tullutkin. Tosin paljon myös alamittaista joka päästetty irti.  Autiotuvalla ei ollut ketään. Iltapalan jälkeen nukkumaan. olisko tänne tullut matkaa pyörältä reilut viisitoista kilometriä.

Su 26.6.2016

Aamulla heräsin siihen kun hiiri rapisteli. Kello taisi olla lähempänä kymmentä. Ei kun aamupalan tekoon. Aamupalan tehtyä siivosin kämpän kun edelliset eivät olleet siivonneet, eivätkä olleet puitakaan jaksaneet kantaa. Pistin pesään valmiiksi syötöt ja puut ettei ole kuin tikkua raapaista.  Lisäksi piilotin heinä - elokuun vaihetta varten kun tulen uudemman kerran muutaman säilyke tölkin. Tästä ei ollutkaan sillalle pitkä matka. Kulkee ihan rajavyöhykkeellä. Todennäköisesti rajavartioston tekemä silta, vajavalvonnan takia. Sillassa ei ollut edes painorajoitusta. Vastakaiselta rannalta yritin kalastaa mutta oli liian matalaa vilkuille, perhoja olisi pitänyt olla mukana. Heti tämän jälkeen mäessä oli portaat. Tässä taas kuulin muuttohaukan ääntelevän. Tästä ei tarvinnut mennä kuin reilun kilometrin niin piekanahan äänteli ja näky taivaalla. Kolsankosken ojalla haukkasin välipalaa ja täytin juoma pullot. Saiholta en ottanut vettä kun oli niin ruskean väristä. Kunttavettä siis.  Tästä jatkettua noin puoli tuntia pohjoisen horisontissa alkoi näkyä Joulupukin paja. Tästä hieman eteen näkyikin jo paremmin. Tästä jatkoin hieman alkoi pitkospuut, kuuntelin mitä ääniä sieltä kuuluu. Tavin poikasethan siellä äänteli. Tavi emo alkoi näytellä haaksirikoista ja ohjasin minut pois poikien luota. Ja tässä kohtaa oli sellainen ettei lenkkarit olisi kuivana pysyneet. Eilen ei juuri kastuneet. Tästä jatkettua noin puolituntia näin mäntyyn koloja tehtynä. Palokärki siinä oli hakannut reikää männyn kylkeen. Eipä tuolla pesinyt kukaan. Kenties ensi vuonna. Tästä jonkin matkaa tuli Kummanlehdon oja jossa pysähdyin pitämään taukoa, samalla täytin juomapullot. Tästä hieman jatkettua päätin ottaa suoran reitin Karhuojan autiotuvalla. Suunnan otin suoraan kartalta apuna käytin aurinkoa. Ei siinä mitään kompassia tarvittu. Tulisihan edessä avosuo vastaan josta voi tarkistaa sitten suuntaa. Tästä en ehtinyt kuin parisen kymmentä minuuttia edetä alkoi piekana uros äännellä edessä. Lensi juuri siten etten saanut näköhavaintoa. Hieman jatkettua alkoi emäkin äännellä. Todennäköisesti menin aika läheltä pesää ohi. Enpä alkanut sitä etsimään ja tyhjään heidän rauhaa häiritsen. Olihan siinä tuoreita hirvenkin jälkiä. Karhuojan jängällä näytti olevan hieman hilloja supulla. Tulppiossa sanoikin mies kun muualla tuli lumena täällä ei ollut tullut edes vettäkään. Hieman ennen Karhunoja laavu lähti ukko metso lentoon maasta joten siitä tiesin ettei kämpällä ketään ole. Eikä siellä ketään ollutkaan. Tulin aika suoraan autiotuvalle, aurinkoa suuntana käyttäen. Heti ensimmäisenä pistin saunan lämpimään ja päätin suolistaa illalla muutaman karhun. Vedet kannoin läheisestä ojasta, olisiko ollut 30 metriä. Saunan lämmitys otti reilun tunnin ja saunan päätteeksi otin palautus juomaa kaiken varalta. Saunan jälkeen söin ja pistin nukkumaan. Kelloa en katsonut.

MA 27.6.2016

Taasen heräsin hiiren rapinaan , olikohan kello jotain 9 maissa. Karhuojassa nyt näytti että olisi noin 50 cm vettä. Läheisellä suolla on pelastus helikopterin laskeutumispaikka jossa on sen koodinaatit WGS 84 järjestelmällä muodossa. Noin kilometri autiotuvalta tuli poroja vastaan näytti että paarmat niitä vaivasi. Osa paarmoista lähti seuraamaan minuakin. Porot eivät olisi saaneet hajuja mutta kun liikautin hieman kättä niin suunta oli selvänä. Tästä jatkettua hieman matkaa oli kaatuneen puunrungon päässä rastaan pesä. Näytti ihan laulu rastaan pesältä. Mettopalon autio tuvan paikkeilla ainakin kalat hyppeli, enpä viitsinyt enää kokeilla olisiko saanut kaloja. Seuraavaksi Kärekeojan autiotuvalle. Gopro sta loppui akku joten kuvasin kännykällä. Kärekeojalla pysähdyin hieman ja söin vielä puuroa. Kahlaamolle ja joki yli. Päätin ottaa housut pois joten ne ei kastuisi. Kärekeojan kahlaamon kohdalla oli vettä juuri polviin asti. Kahlattuani suoraan pyörälle ja varusteisen pakkaus hikihän siinä tuli. Pakkauksen jälkeen päätin käydä vielä uimassa Nuorttiojoessa että saa viileän kropan tälle ilmalle kun alkaa varusteita pukea ylle.

Nyt ei enää ollutkaan kuuma varusteita pukiessa. Päätin ajaa suoraan Tulppion diskoon kahville, eipä enää tanssittu. Tästä Kaiveriin jossa olikin viime kesältä tuttu myyjä. Olikin ihmetellyt missä kaikki sorapyöräilijät on. Sanoin että minun jälkeen saattaakin olla Uraa miehiä ensi viikolla. Tästä jatkettua Lokan suuntaan jokusen kilometrin katsoin kun poro parttio tulee tietä vastaan että mikä lentää puiden latvojen yllä. Maakotkahan se siinä lenteli. Häiriintyi ja lähti nostamaan korkeutta. Tästä Lokkaan ja kohti Mäntypäätä. Ruuvojalla näkemät motoristi sanoi että juuri lanattu tie ja huono ajaa. Irtokiveähän siinä oli vaan eipä tuo rengas valinta parempi tälle tielle voisi ollakaan. Mäntypäästä ajoin suoraan asvalltia mydöden pomokairantielle josta taasen Kiistalan tielle suoraan. Kittilän keskustan Nesteellä söin ja tankkasin tankin täyteen. Kittilästä Tiurajärveen ja sieltä Salmijärven kautta Särkijärvelle josta Ahvenselän kautta Koniniemeen. Saijajoen siltaa ennen tulikin Heikkilän tyttäriä vastaan, nämä onkin ainoita  jota uskovat puhettani. Onhan tuo kesäkämppäni 7 km etelämpänä ja tyttäret oppineet että helpommalla pääsevät.

Koniniemessä kuuntelin kun talitiainen ja peippo antavat varoitus ääntä. No helmipöllöhän se oli tehnyt telkän pönttöön pesä. Illan päätteeksi saunottiin koniniemen toiseksi parhaassa saunassa ja uitiin Muonijoessa. Tässä olikin lämpimämpi vesi kuin Nuorttijoessa.

Aamulla 4.30 oli herätys ja viiden jälkeen olin jo teinpäällä. Olihan tästä töihin matkaa yli 200 km.